Sikasuora Oy - Porsassuora Oy

etusivu | tila | historia | peltoviljely | eläimet | blogi | kuvagalleria | myydään | ostetaan | ajankohtaista

Peltoviljely

Tilalla on viljelyksessä tällä hetkellä 57 eri peltolohkoa. Pienin on kooltaan 0,10 ha ja suurin 20,29 ha. Tilan pellonhankintaa on yritetty keskittää tietyille alueille. Alajoen alueella on viljelyksessä n. 80 ha ja Nopankylässä n. 64 ha. Aivan tilan lähistöltä peltoa on vaikea saada. Lohkokokoa on saatu suurenemaan myös vapaaehtoisilla tilusvaihdoilla.

Alajoella pintamaan maalaji on Mm tai htMm. Eli maa on hyvin maatunutta turvetta. Jotkut sanovat, että Alajoella on Suomen parhaat viljelysmaat. Mitä kuivempi kesä, sitä parempi sato. Pohjakosteutta riittää aina kasvien tarpeisiin. Nopankylässä maalaji on rmHHt tai msHHt. Eli runsasmultaiseen hienoon hietaan sisältyy myös savea. Maalaji vaihtelee paljon myös lohkon sisällä. Kylvöajankohdan suhteen Nopan pellot ovat suhteellisen tarkkoja. Kevytmuokkaus kultivaattorilla sopii näille maille hyvin; runsaillakaan kevätsateilla pellon pinta ei liety. Kotona on HHt joko runsasmultaisena tai jopa savisena.

Kalkituksesta on aina huolehdittu. Multamailla pintamaan happamuus on 6:n pinnassa ja kovilla mailla 6,5-7,0 eli hyvä. Fosforin kanssa tilalla ei ole ongelmia. Vain muutamalla "sikalanympäryslohkolla" on korkea fosfori. Esim. Alajoella fosforit ovat punaisella, vaikka sianlietettä käytetään joka vuosi.

Kaikki pellot on salaojitettu. Jos ongelmia ilmenee vesitalouden kanssa, lisäojia vedetään tai jopa uusitaan koko ojitus. Periaatteena on se, että jos Katilan Olli jää kiinni lietevaunulla, paikalle vedetään uusi salaoja. Eipä jää enää kiinni seuraavana vuonna!

Tuntuu, että pellot eivät ole koskaan täysin kunnossa; aina riittää piiriojan kaivamista, pusikkojen raivaamista, kivien räjäyttelyä ja keräämistä, pinnan muotoilua jne.