Sikasuora Oy - Porsassuora Oy

etusivu | tila | historia | peltoviljely | eläimet | blogi | kuvagalleria | myydään | ostetaan | ajankohtaista

Historia

Tilan historia lähtee vuodesta 1956. Tällöin tilan nykyisen isännän vanhemmat Jaakko ja Aira Lahti ostivat tilan. Tilaan kuului peltoa 11 ha ja metsää saman verran. Rakennuskanta muodostui tuvan ja kahden kamarin päärakennuksesta sekä navetasta. Maatalous oli monimuotoista: lehmiä, kanoja ja sikoja. Lehmiä oli parhaimmillaan 12 kpl; siihen aikaan melko paljon. Vähitellen siirryttiin kokonaan sikoihin. Vuonna 1969 koko navetta muutettiin 300 sian sikalaksi. V. 1973 huhtikuussa tulipalo tuhosi sikalan. Vanha sikala sijaitsi erittäin lähellä kantatietä. Uusi päätettiinkin rakentaa kauemmaksi. Uusi sikala valmistui samana vuonna.

Jaakko Lahti kuoli v. 1975 tammikuussa vain 47 vuotiaana. Sairaudestaan huolimatta Jaakko oli innokas viljelijä, ja kokeili montaa uutta menetelmää ja tekniikkaa viljelyssään. Innokkuudellaan hän tartutti viljelyinnon myös poikiinsa. Viljelyaikanaan Jaakko osti ja vuokrasi peltoa. Myös Airan kotitila liitettiin tilaan. Jaakon kuollessa omaa peltoa oli 27 ha ja metsää n. 30 ha. Vuokramaata oli n. 20 ha.

Tilanpitoa jatkettiin perikuntana muutaman vuoden ajan. Tilanpidossa olivat mukana vanha-emäntä Aira sekä talon pojat Martti, Pekka ja Hannu.

V. 1977 tilalle rakennettiin 50 emakon sikala. Näin saatiin omat porsaat lihasikalaan. V. 1983 Martti ja Kyllikki ostivat Pekan ja Hannun osuudet tilasta osittaisella sukupolvenvaihdoksella. Airan osuus ostettiin v. 1986.

Ensimmäisen peltokauppansa Martti teki jo poikamiehenä v. 1979: Alajoelta 5 ha.

V. 1987 Hannu osti setänsä Arvo Lahden tilan; kotomaat, metsät ja tuotantorakennukset. Martti ja Kyllikki ostivat Arvon jokimaan; 14 ha. Pekka osti toisen jokimaan. Näin Arvon ja Railin tila pysyi suvussa.

Sikatalous oli näihin aikoihin tarkasti säänneltyä, laajentaa ei saanut. Tilan kehittäminen oli hidasta, peltoakin oli vähän tarjolla.

Lapsemme Laura, Anni, Jaakko ja Iiris syntyivät vuosina 1983, 1985, 1987 ja 1989. Lapset on yritetty kasvattaa siten, että he ovat aina olleet mukana maatilan töissä opiskeluakaan unohtamatta. Yrittäjyyttä on korostettu.

Kaikki muuttui v. 1995 EU:hun liityttäessä. Maatalouden tulevaisuus oli todella epävarmaa. Pellon hinta romahti; sikatalouden rakennemuutos alkoi. Tilallamme on kuitenkin aina uskottu tulevaisuuteen. Aloimme aktiivisesti ostaa peltoa. Vuodesta 1995 vuoteen 2011 olemme tehneet kaikkiaan 18 maakauppaa. Omaa peltoa on tällä hetkellä 140 ha. Aina ostettaessa pelto on tuntunut kalliilta. Kuitenkin ainut kauppa, mikä on kaduttanut, on se tekemättä jäänyt kauppa. Peltoa on myös vuokrattu koko ajan. Monissa peltokaupoissa myyjänä on ollutkin entinen vuokraisäntä. Vuokrapeltoa on tällä hetkellä reilu 80 ha.

V. 2000 rakennettiin uusi 950 paikkainen lihasikala. Rakennuspaikka tuli "keskelle lakiaa" mahdollisimman kauas asutuksesta. V. 2002 vanha yhdistelmäsikala muutettiin emakkosikalaksi. Kuitenkin epäonnistuneen porsasyskäsaneerauksen jälkeen sikala oli pakko tyhjentää täysin. Samalla vanha sikala muutettiin lihasikalaksi. Aika oli tilallamme jonkinlaista kriisiaikaa; aiheutuihan jatkuvista muutoksista ylimääräisiä kustannuksia. Vanhaan sikalaan sopii tällä hetkellä 619 lihasikaa. Ajatuksena on kuitenkin ollut koko ajan, että porsaat lihasikaloihin pitää olla omasta sikalasta. Niin alkoi emakkosikalan suunnittelu.

V. 2006 alkoi Porsassuora Oy:n rakentaminen. Se valmistui seuraavana vuonna. Emakoita on n. 500. Työt hoituvat kolmen ulkopuolisen työntekijän voimin. Tähän on tultu: entäs nyt? Investointitahti on ollut kova, mutta tämä on elämäntapa. Hommaa jatketaan niin kauan kuin jalka nousee, jäähdyttelystä ei tietoakaan. Ja ovathan lapset touhussa mukana.